Lely Vector tutustuttaa opiskelijat ruokinnan automaatioon tulevaisuuden maitotilalla Kannuksessa
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kannuksen-toimipaikalle vuoden 2022 alkupuolella valmistunut opetusnavetta kätkee sisäänsä tavallista enemmän teknologiaa. Taustalla olevan Luova Kampus 2020 -hankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli rakentaa avoimeksi oppimisympäristöksi uusi tulevaisuuden maataloutta edustava lypsyrobottipihatto. Uusi navetta on jatkossa myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan käytössä.
Automaattinen ruokintajärjestelmä antaa tietoa tuotannollisten päätösten pohjaksi
Modernissa robottinavetassa on 70 lehmäpaikkaa ja lisäksi 55 paikkaa nuorkarjalle vasikoista hiehoihin. Lypsyrobottina on Lely Astronaut A5. Navetassa on runsaasti muutakin uutta teknologiaa Lelyltä, esimerkiksi lehmienpaikannusjärjestelmä, kaksi älyporttia, Lely Vector- automattinen ruokintajärjestelmä, Calm-vasikoidenjuottoautomaatti ja Discovery SW -puhdistusrobotti. Eläinten hyvinvointiin on panostettu syväkuivikeparsin ja jaloittelutarhoin. Kiertotalousajattelua edustavat esimerkiksi lannasta separoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena sekä maidon ja lietteen lämpöenergian talteenotto.

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kannuksen-opetusnavetan karja ruokitaan automaattisella Lely Vector -ruokintajärjestelmällä.
”Tärkein lähtökohta Vectorin hankinnalle oli mahdollisuus tutustuttaa opiskelijat ruokinnan automaatioon ja fyysisen ruokintatyön sijaan hyödyntää henkilöstön aikaa opiskelijoiden ohjaamiseen. Mahdollisimman pitkälle automatisoitu ruokinta haluttiin myös siksi, että henkilöstökustannukset pysyvät kurissa”
Maarit Kärki<br>Luova Kampus-hankkeen projektipäällikkö
Vector-järjestelmä tuo hyvinvointia ja harmoniaa navettaan
Vector-järjestelmän rehukeittiö on navetan toisessa päädyssä. Siellä katosta roikkuva rehukahmari poimii erityyppiset rehut niille varatuista ruuduista ja täyttää ne ruokinta- ja sekoitusrobottiin. Karkearehuna on säilörehut, ja lisäksi käytössä on heinää ja tarvittaessa olkea. Kivennäisiä on kahta erilaista ja väkirehusiiloja on kaksi, joista toisessa on kotoista viljaa ja toisessa valkuaisrehua, esimerkiksi rypsiä. Lisäksi seokseen on mahdollisuus ottaa vettä.
Omat seoksensa Vector valmistaa ja jakaa hiehoille, lypsylehmille sekä ummessa oleville eläimille, joiden osastot ovat kaikki saman pitkän ruokintapöydän ääressä. ”Rehun jakokertoja pystytään säätelemään eri eläinryhmille sopivaksi. Eläimet ovat rauhallisia, koska ne tietävät, että rehua on aina tarjolla. Rehu on myös tuoretta eikä hävikkiä juuri tule”, Maarit toteaa.

Maarit Kärki on Kannuksen-opetusnavetan taustalla olevan Luova Kampus 2020 -hankkeen projektipäällikkö.
Tieto auttaa tekemään tuotannollisia päätöksiä
Kun maidontuotannon ja ruokinnan tiedot ovat keskenään samassa tuotannonhallintajärjestelmässä, saadaan näistä yhdistettyä tietoa tuotannollisten päätösten pohjaksi. ”Saamme Vectorilta esimerkiksi kuiva-aineen ja rehun syöntimääristä kokonaiskuvan eläinryhmittäin. Kun hävikkirehun määrä suljetaan pois, pystymme seuraamaan esimerkiksi ummessa olevien kuiva-aineen syöntiä ja peilaamaan sitä tavoitteisiin. Tämä auttaa meitä maksimoimaan rehun laatua”, Maarit kertoo.
Vector punnitsee ja kirjaa hyvin tarkkaan, minkä verran eri komponentteja se on jakanut ruokintapöydälle. Vuositasolla saadaan tarkka lukema ruokituista rehumääristä.
”Kun järjestelmään asetetaan rehujen hinnat ja tiedämme maitotuotoksen, saamme laskettua maidontuotannon kustannuksen, eli montako rehukiloa tarvitaan ja kuinka paljon se kustantaa per tuotettu maitolitra”
Maarit Kärki<br>Luova Kampus-hankkeen projektipäällikkö
Uusi pihatto toimii Kannuksen-yksikössä erityisesti ammattiin opiskelevien maatilatalouden ja maaseutuyrittäjyyden, maatalousteknologian ja kotieläintuotannon opiskelijoiden oppimisympäristönä. Navetan päivittäisestä toiminnasta vastaa karjamestari Milla Tuovinen sekä kaksi karjanhoitajaa, jotka osallistuvat opiskelijoiden ohjaamiseen. Opetuksesta puolestaan vastaavat kotieläintuotannon ja maatalousteknologian opettajat.
Digisilta tuli navettaan
Mukana hankkeessa olleen Oulun ammattikorkeakoulun suunnitteleman digisillan, eli digitaalisten ratkaisujen ja datan keruun kautta navettaa ja siellä syntyvää dataa voidaan hyödyntää myös etäyhteyksin. Netin kautta pääsee seuraamaan navetassa olevia 13 kameraa sekä erilaisia tiedonkeruujärjestelmiä, kuten kulutus- ja olosuhdemittareita. ”Myös Lelyn tuotannonhallintajärjestelmä, joka antaa tietoa sekä lypsyrobotilta että Vector-järjestelmästä, liittyy digisiltaan, eli myös sen antamia tietoja pääsemme tarkastelemaan etänä”, Maarit kertoo.
Oletko suunnittelemassa investointia?
Varaa keskustelu NHK-asiantuntijan kanssa ja suunnitellaan ratkaisu, joka tukee tilasi tulevaisuutta.