Ruokinta-automaatio viitoittaa tietä tulevaisuuteen: Näin lasket lypsy- ja lihakarjatilojen potentiaalin

Lehmiä rivissä syömässä

Tuottavuuden kasvattaminen erottaa jyvät akanoista. Siksi yhä useammat tilat kiinnostuvat ruokinnan automatisoinnista. Kuitenkaan investointipäätöstä ei tehdä kevein perustein, vaan se edellyttää neuvonta- ja laskentaosaamista. Lue, mistä ruokinta-automaatiossa on kysymys ja miten autat tiloja onnistumaan – paikallista maataloutta ja asiantuntijuuttasi vahvistaen. Esimerkkinä toimii NHK:n Lely Vector -järjestelmä.

Lypsy- ja lihakarjatilojen keskeisiä haasteita ovat kannattavuuden ja kassavirran parantaminen sekä päivittäisen työn jatkuvuuden varmistaminen. Lely Vector -ruokinta-automaatti noutaa rehukomponentit, sekoittaa tasalaatuiset seokset sekä tarjoilee eläinryhmille seosrehua ympäri vuorokauden.

Hyötyä tiloille ja ProAgrialle

Itsenäisesti toimiva robotti tuo joustoa, kun työläs ja päivittäinen rehun sekoitus ja jakelu hoituu automatisoidusti ilman perehdytystä tai sairauspoissaoloja. Rehukeittiö täytetään kolmen vuorokauden välein, joten työmäärä vähenee olennaisesti. Lisäksi jokaisella eläinryhmällä on aina tuoretta apetta, rehun koostumus on optimaalinen, eivätkä heikoimmat yksilöt jää vähemmälle. Ympäristön näkökulmasta tuloksena on pienempi hiilijalanjälki.

Mikä parasta, ruokinta-automaation kannattavuus on laskettavissa, ja hyödyt ovat selvät myös ProAgrialle:

Ruokintaa tarvitaan – automaatiolla tai ilman

Vaihtoehto automaattiruokinnalle on traktori ja apevaunu: annostelu tehdään koneellisesti, ja traktorilla pyöritetään vaunun sekoitinta, josta se jaetaan eläimille. Yleensä tiloilla tehdään kahta eri seosta: energiapitoisempaa seosrehua ja energiaköyhempää seosrehua. Ajankäytöllisesti ei ole järkevää valmistaa kaikille optimaalista seosta. On myös syytä huomioida, että nämä laitteet hankitaan yksinomaan ruokintaa varten. Niiden käyttö ei ole ilmaista, eikä mikään kone ole ikuinen. Toisin sanoen, mikäli ruokintaa ei automatisoida, traktori ja apevaunu tarvitaan silti, joko omaksi tai leasingilla. Siksi laiteinvestointeja suunniteltaessa oikea vertailukohta ovat perinteiset koneet vs. automaatio.

– Usein tilojen kehitystä suunnitellaan suurimpien investointien, kuten rakennusten myötä, ja säästöä haettaessa ruokinta-automaatio joutuu helposti leikkuriin. Silloin tilan toiminta käynnistyy vanhalla kalustolla, mutta seuraava pakollinen hankinta onkin uusi traktori ja apevaunu, kertoo myyntipäällikkö Juuso Kukkola NHK:lta.

– Eurojen ohella on hyvä muistaa päivittäin vapautuneet työtunnit, riippumattomuus työntekijöistä ja lomittajista, lisääntynyt vapaa-aika sekä hyvinvoiva ja tuottavampi karja. Nämä asiat ovat yhä useamman tilallisen tärkeitä investointeja, jatkaa tuotepäällikkö Lauri Sohlo NHK:lta.

Ruokinta-automaatiota esimerkin voimalla tilalta tilalle

Ruokinta-automaation suosio on kasvanut erityisesti käytännön kokemuksen ja palvelujen myötä. Lely Vectoria on käytetty suomalaisilla tiloilla tuloksellisesti jo yli vuosikymmenen ajan.

– Kokemuksemme mukaan järjestelmän käyttöikä on pitkä. Vanhemman mallin vaunuja on vaihdettu 10 vuoden kohdalla, ja uusien vaunujen elinkaari on vielä pidempi, kuten myös siltanosturien ja muiden komponenttien. Huolto- ja varaosapalvelumme palvelee koko Suomen kattavasti vuoden jokaisena päivänä ja kellon ympäri. Myös käytetyille Lely Vector -järjestelmille on kysyntää, ja huollettu laitteisto säilyttää arvonsa, jatkaa Sohlo.

Millaisille tiloille ruokinta-automaatio sopii, ja milloin on aika investoida

Ruokinta-automaatio soveltuu lypsy- ja lihakarjatiloilla, joissa on esimerkiksi 70–400 lypsylehmää tai 100–1000 eläimen verran lihakarjaa. Tilalle tehdään yksilöllinen suunnitelma, josta selviää minkä suuruinen investointi ruokinnan automatisointi on. Investoinnin suuruutta verrataan saatuihin hyötyihin. Paras hetki investoinnille on silloin, kun kaluston, traktorin ja apevaunun, tai rakennuskannan uusiminen tulee ajankohtaiseksi.

– Näistä lähtökohdista ruokinta-automaatio muuttaa kulurakennetta ja tuo kassavirtaa käyttöönotosta alkaen. Tilitoimiston on hyvä seurata tilan dataa kaluston uusimisesta ja työajan kertymisestä, Kukkola mainitsee.

Maatilan näkökulmasta olennaista on huomioida hankkeen realistinen aikataulu. Investointitukihakemukseen tarvitaan kustannusarvio, likviditeettilaskelma sekä rakennus- ja mahdollinen ympäristölupa. Päätöksen saaminen kestää kuukausia, ja järjestelmän toimitusaika on noin 1–2 kuukautta. Lisäksi lupaprosessi, rakentaminen ja asennus vievät oman aikansa.

– Nopeimmillaan suunnittelusta käyttöönottoon selvitään 2–3 kuukaudessa, mutta tämä vaatii jo olemassa olevan rehukeittiöksi soveltuvan tilan. Yleensä suunnittelusta käyttöönottoon menee yli puoli vuotta. Liikkeelle kannattaa siis lähteä ajoissa, rohkaisee Sohlo.

– Oikeellisten laskelmien avulla näet potentiaalin sekä autat tilaa vakuuttamaan rahoittajat ja asiakastasi menestymään. Ruokinta-automaation yleistyessä palvelulle on yhä enemmän kysyntää, päättää liiketoimintajohtaja Pekka Kerkola NHK:lta.

Ruokinta-automaatio vai traktori ja apevaunu? Huomioi vertailussa nämä asiat:

Näiden muuttujien pohjalta pääset vertailemaan hankintoja sekä laskemaan ruokinta-automaatiolle takaisinmaksuajan.

Katso esimerkkilaskelma (PDF)

Lue Nautatuulian tilan kokemukset Lely Vectorista

Onko asiakkaasi kiinnostunut ruokinta-automaation mahdollisuuksista? Toivotaanko tilalle lisää tuottavuutta ja vapaa-aikaa?  NHK auttaa niin laskennassa, sparrauksessa kuin materiaalien tuottamisessa.

Ota yhteyttä

Oletko suunnittelemassa investointia?

Varaa keskustelu NHK-asiantuntijan kanssa ja suunnitellaan ratkaisu, joka tukee tilasi tulevaisuutta.