Siirtyminen asemalypsystä robottilypsyyn vuonna 2019 nosti jämijärveläisen Iso-Vihun tilan maitotuotoksen välittömästi määriin, jotka yllättivät yrittäjäpari Susanna ja Jyrki Koivumäenkin. Nyt navetassa lypsää huipputuotosta neljä Lely A5 Astronaut -lypsyrobottia.
Susanna ja Jyrki Koivumäki ovat kehittäneet Iso-Vihun tilaansa systemaattisesti sen jälkeen, kun he tekivät sukupolvenvaihdoksen vuonna 1999 ja lähtivät matkaan 26 lehmän parsinavetalla.
Vuosien varrella he laajensivat navettaa vähitellen aina 73-paikkaiseksi. Sen jälkeen he toteuttivat muiden investointien lisäksi kaksi tilan maidontuotantoon merkittävästi vaikuttanutta hanketta: vuonna 2013 rakennettiin 160-paikkainen pihattonavetta ja vuonna 2019 siinä siirryttiin robottilypsyyn.
”Alun perin pihatossa oli 2×10-paikkainen takalypsyasema. Kun työvoimaa oli kuitenkin vaikea saada ja työ oli fyysisesti varsin raskasta, aloimme miettiä siirtymistä robottilypsyyn”, Jyrki sanoo.
Ennen robottihankintaa Koivumäet kiertelivät tutustumassa tiloilla erivärisiin vaihtoehtoihin ja lopulta vertailussa oli kaksi merkkiä. He päätyivät Lelyyn, jonka kolme A5 Astronaut -mallia asennettiin kerralla korvaamaan lypsyasema.
”Ostimme kalleimman eikä sillä kertaa hankinnassa raha ratkaissut vaan ominaisuudet”, Susanna perustelee.
”Ostimme kalleimman eikä sillä kertaa hankinnassa raha ratkaissut vaan ominaisuudet.”
Jyrki naureskeleekin, että hankinnasta pitää kiittää myös sitkeää ”myyräntyötä” tehnyttä NHK Keskuksen robottimyyjää Juha Vähäkalliota. Siitä asti, kun pihatto valmistui, Vähäkallio kannusti heitä robottilypsyyn ja on sitten koko tilan robottihistorian ajan kulkenut yrittäjäparin rinnalla.
”Ilman Juhan työtä emme olisi nyt tässä tilanteessa ja näissä tuotosluvuissa. Kun hankimme robottia, emme uskoneet täysin puheita, että maitomäärä nousisi näin paljon. Mutta Juha pisti päänsä pölkylle, että näin tapahtuisi ja myyntimies myös lunasti puheensa.”
Maitotuotoksessa heti jyrkkä nousu
Kun asemalypsy loppui vuoteen 2019, tilan noin 190 lehmän energiakorjattu EKM maitomäärä oli 11 300 kiloa lehmää kohti. Robottilypsy alkoi kolmella robotilla syyskuussa 2019, ja jo seuraavana täytenä vuonna 2020 EKM oli noussut 12 840 kiloon.
Tämän vuoden syyskuun alussa 210 lehmän EKM oli jo 13 880 kiloa. Karjasta 90 prosenttia on holsteinia.
”Lehmät oppivat hyvin nopeasti robottilypsyyn ja tuotos nousi kerralla ylös kuin j-käyrä”, Susanna sanoo vieläkin hämmästyneenä nopeasta kehityksestä.
Luonnollisesti myös päivämaitomäärä on noussut ja on tällä hetkellä noin 45 kiloa per lehmä, mikä on selvästi enemmän kuin Lely-tiloilla keskimäärin. Kaikkien aikojen korkein määrä on Iso-Vihun tilalla karvan verran alle 50 kiloa eli 49,7 kiloa.
”Tuotos nousi kerralla ylös kuin j-käyrä.”
Lely-maitotilat voivat saada tietystä lypsetystä maitomäärästä per robotti Lely-lehmäpatsaan. Iso-Vihussa saavutettiin heti tuona ensimmäisenä vuonna 2020 punaisen lehmäpatsaan vaatima 850 000 kiloa vuodessa per robotti. Saavutus on huomattava, sillä keskimäärin se on Lely-tiloilla Suomessa 500-600 000 kiloa. Myös kultaiseen lehmäpatsaaseen vaadittava 900 000 kilon rajapyykki on tilalla jo ylitetty.
Lypsääkseen hyvin lehmillä pitää Jyrkin mukaan olla robotilla käyntejä vähintään kolme vuorokaudessa ja lehmien pitää saada koko ajan riittävästi energiaa. Heti robottilypsyyn alusta alkaen käynnit olivat yli kolmen.
”Lehmät ruokitaan appeella, jota on lehmien saatavilla koko ajan, ja siinä hyvän säilörehun merkitys korostuu. Väkirehu saadaan osittain omasta viljasta ja sitä annetaan appeessa. Robotilta lehmät saavat täysrehua. Umpilehmät ja hiehot saavat omat seoksensa”, hän esittelee.
Hyvät tuotokset vaativat neljännen robotin
Erittäin korkealla tuotoksella on ollut myös ”hintansa”. Kun runsastuottoisia lehmiä on lypsyssä 180, robotilla käyntejä on yli kolme ja käytössä on kolme robottia, niiden vapaa kapasiteetti jäi tuotannon kasvaessa hyvin ohueksi.
”Se oli alle neljä prosenttia eli käytännössä särkymävaraa ei ollut yhtään. Aina kun yhdellä oli huolto tai muuta, koko kierto meni sekaisin. Huoltomiehetkin sanoivat, etteivät he enää pysty huoltamaan robotteja kunnolla ja suosittelivat neljännen Lelyn hankkimista.”
”Täksi kesäksi se sitten hankittiin”, Susanna sanoo helpottuneena, sillä hyvätuottoisten lehmien määrää he eivät halunneet vähentää.
”Huoltomiehetkin suosittelivat neljännen Lelyn hankkimista ja täksi kesäksi se sitten hankittiin.”
Syyskuun alkupuolella neljäs robotti oli ehtinyt lypsää reilun viikon, joten sen kokonaisvaikutusta oli vielä vaikea arvioida. Käynnissä oli sen sisäänajo, sillä osa lehmistä vierasti vielä uutuuttaan kiiltävää laitetta.
Koivumäet antavat kiitosta NHK Keskuksen Lely-huollolle, josta saa nopeasti avun. Vaikka se Jyrkin mukaan myös maksaa, se on kuitenkin hintansa väärti.
Robottilypsyyn siirtyminen muutti luonnollisesti myös työtapoja. Kun käytössä on nyt tuotannonhallintaohjelma Lely Horizon, karjan tarkkaileminen tapahtuukin pääasiassa koneen ilmoittamien tietojen pohjalta.
”Horizon ilmoittaa jo hyvissä ajoissa, kun yksittäisen lehmän käyttäytymisessä tai käyrissä on tavallisesta poikkeavaa tai sairastumisindeksi on koholla. Silloin lehmän tilanne mennään tarkistamaan lehmäkohtaisesti ongelman selvittämiseksi”, Susanna esittelee.
Lypsyssä olevat lehmät pidetään pihatossa läpi vuoden, mutta ummessa olevat lehmät, keskimäärin 35, ja hiehot laiduntavat myöhälle syksyyn. Lehmien käytössä on lohkolaidunnus.
Koko perhe mukana tuotannossa
Käytännössä koko Koivumäen perhe eli vanhempien lisäksi lapset puolisoineenkin ovat mukana jollain lailla tilan toiminnassa. Susanna naurahtaakin tyytyväisenä, etteivät he ole onnistuneet dissaamaan maidontuotantoa niin, että lapsille olisi tullut vastenmielisyys sitä kohtaan.
Perheen lapsista yksi, tytär Jenna, sekä miniä Jonna ovat palkattuina työntekijöinä navetassa ja siellä apuna ovat myös tyttäret Jemina ja Janica. Jemina työskentelee pääosin kone- ja peltopuolella, mutta talvisin auttelee myös navetassa. Janica opiskelee eläintenhoitajaksi.
Myös poika Jonne ja Jennan puoliso Jan Harju ovat tilalla työntekijöinä, ja heidän lisäkseen on vielä yksi työntekijä. Lisäksi poika Jimi auttaa peltotöissä kasvukaudella.
Navettavuorot on muokattu niin, että navetassa on aina kaksi töissä, toinen aamu- ja toinen iltavuorossa. Näin töistä järjestyy aina riittävästi vapaata.
”Kun asun jo muualla ja meillä on vielä pieni lapsi, järjestely tuo vapautta olla hänen kanssaan enemmän”, lapsista vanhin Jenna kokee.
Ajoneuvoasentajaksi ensin kouluttautuneena hän sanoo ajatelleensa nuorempana, ettei koskaan jää tilalle navettaan töihin. Kesätöihin tilalle tultuaan hänen ajatusmaailmansa kuitenkin muuttui.
”Silloin en halua heittää hukkaan heidän elämäntyötään”
”Jotenkin se palo syttyi silloin ja lähdin vielä kouluttautumaan alalle eli maatalousyrittäjäksi. Aina ei edes tunnu siltä, että olisin navetassa töissä, niin mukavaa tämä on. Tottakai on kiireisiä päiviä, mutta se ei ole jatkuvaa.”
”Tässä alkaa arvostamaan entistä enemmän, kuinka paljon vanhemmat ovat kehittäneet elämänsä aikana tätä tilaa. Silloin en osaltani halua heittää hukkaan heidän elämäntyötään”, Jenna kokee.
Löydä sopiva ratkaisu avullamme
Kiinnostuitko Lely Astronaut A5 -lypsyrobotista tai etsitkö jotakin muuta arkeasi helpottavaa ratkaisua? Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!