VaDia-mittaus varmisti, että robottilypsyssä on kaikki kunnossa

VaDia-mittaus tarjoaa lisätietoa lypsykarjatilalla tärkeän utareterveyden ylläpitoon

Kalajoen Tyngällä sijaitsevan Anne ja Pekka Hannulan tila on yksi Suomen ensimmäisistä Lely-lypsyrobottitiloista. Ensimmäinen A2-robotti tuli tilan vanhaan navettaan jo vuonna 2002. Vuosien aikana tilaa on uudistettu, ja robottilypsyn aloittamisesta vajaa 20 vuotta myöhemmin, vuonna 2020, vanha A2-robotti vaihdettiin uuteen Lely Astronaut A5 -malliin, joka lypsää tilan holsteinpainotteista karjaa.

VaDia-mittauksella on mahdollista selvittää, toimiiko lypsylaitteisto, kuten pitää, ovatko alipaineet tavoitearvoissa sekä maitoletkuissa että vedinkumin sisällä, ja onko lypsyssä riittävä esikäsittely. Samalla selviää myös vedinkumin soveltuvuus karjalle. ”Olimme vaihtaneet jo A2-robotin aikoina silikoniset nännikumit mustiin kumisiin, joten mittauksella lähdin vielä varmistelemaan nännikumien sopivuutta karjallemme”, Anne kertoo.

VaDia-mittauksen tekee koulutettu mittaaja

VaDia-mittauksella mitataan tarkemmin alipaineita lypsyn ollessa käynnissä, toisin kuin esimerkiksi kylmänä tehtävässä tykytintestissä. Mittaukseen otetaan tavallisimmin mukaan viidestä kymmeneen lehmää. NHK:n robottihuoltoasentaja ja koulutettu VaDia-mittaaja Joonatan Keskisipilä teki mittauksen tilalla tammikuussa 2022. Joonatan kertoi, mitä tekee, kiinnitti mittalaitteet ja hoiti mittauksen.

”Itse mittaus sujui hyvin eikä juurikaan häirinnyt lypsyä. Lehmät valikoituivat mittaukseen satunnaisesti ihan sen mukaan, mitkä halusivat tulla lypsylle”, Anne toteaa.

Mittauksen tulokset toimitettiin sovitusti myöhemmin Annelle sähköpostilla, jonka jälkeen ne käytiin yhdessä tarkemmin läpi mittaajan kanssa Teams-yhteydellä.

”Mittausten läpikäynti yhdessä mittaajan kanssa oli tosi hyvä asia, koska se auttoi ymmärtämään tulokset paremmin. Sain myös lukuohjeen, jotta voin jälkikäteenkin palata tuloksiin ja esimerkiksi verrata niitä, jos teemme mittauksen uudelleen tulevaisuudessa”, Anne kertoo.

VaDia-mittaus osoitti, että lypsylaitteiston säädöt olivat kohdillaan ja vedinkumit sopivat

Tulokset vahvistivat Annen käsitystä, että heillä on lypsyssä kaikki kunnossa. Yhteenvedosta selvisi, että esikäsittely ja harjausaika ovat riittävät, lypsyaika ja maidonvirtaus sopivat ja alipaine tasainen. ”Myös nännikumeista selvisi, että ne ovat karjallemme sopivat, eli parempia ei ole suositella”, Anne kertoo. ”Tulokset kuitenkin myös osoittivat, että yhdellä lehmällä maidon tulo ei loppunut selkeästi ennen vedinkupin irrotusta, joten sille näytti jäävän maitoa utareisiin. Huomioimme, että robotilla oli käytössä pikairrotus, jonka vaihdoimme tältä lehmältä pois.”

Annen mukaan VaDia-mittausta kannattaa harkita ainakin niillä tiloilla, joilla on utareterveysongelmia, koska se auttaa tarkastelemaan, ovatko robotin säädöt ja nännikumit sopivat, ja ettei karjalla ole laitteiston väärästä säädöstä johtuvia utaretulehduksia. ”Myös vedinkumeja valitessa mittauksesta voi saada apua”, Anne vinkkaa.

Kiinnostuitko VaDia-mittauksesta? Lue lisää ja varaa oma mittausaikasi robottihuollostamme!