Liperiläisen Hannu Hämäläisen Maitomeri oy:n Robora-navetassa juhlittiin avajaisia lokakuussa 2024. Kokemukset navetan käyttöönotosta, toiminnallisuudesta ja automatiikasta ovat olleet hyvät ja tekemiinsä valintoihin hän sanoo olevansa erittäin tyytyväinen.
Hannu Hämäläisen Maitomeri oy:n Robora-navetassa vietettiin avajaisia lokakuussa 2024. Navettaan kävi tutustumassa 700 vierailijaa ja avajaisia juhlisti vielä maa- ja metsätalousministerin Sari Essayahin videotervehdys.
”Se oli mukava päivä, yhden etapin saavuttaminen tässä projektissa. Onnitteluja riitti, samoin tosi kiinnostuneita vieraita, ja yhteistyökumppaneilla oli myös tuote-esittelyjä piha-alueella järjestetyssä näyttelyssä”, Hämäläinen muistelee.
Avajaisten jälkeen alkoi vielä parin viikon tehokas loppurakennusvaihe eli loppujen kalusteasennusten ja viimeistelytöiden tekeminen, sillä tavoitteena oli saada lehmät sisään lokakuun toiseksi viimeisellä viikolla.
”Mukaan tuli hieman apuvoimia ja työt saatiin tehtyä ajallaan. Omat pihattolehmät sekä kahdesta parsinavetasta tulleet lehmät otettiin sisään suunnitellun mukaan”, Hämäläinen sanoo tyytyväisenä.
Lypsykierto nopeasti toimimaan
Käyttöönottopäivänä omat lehmät otettiin sisään uuteen navettaan aamulypsyn jälkeen. Jo puolilta päivin ne alkoivat käydä lypsyllä uusilla Lelyn A5 Astronaut -lypsyroboteilla, joihin kulku oli sujuvampaa kuin vanhemmassa mallissa.
Parsilehmät ohjattiin ensimmäisenä iltana lypsyrobotille. Sitä jatkettiin seuraavana aamuna ja reilun viikon kuluttua lehmät alkoivat jo käydä omatoimisesti lypsyllä.
”Saimme lehmät kiertämään tosi nopeasti. Kahdeksan päivän jälkeen haettavia oli enää vain muutama kaikkiaan 95:stä lypsyssä olleesta lehmästä. Lehmäliikenteen normalisoituminen ja kierron toimiminen näin nopeasti ovat mielestäni erittäin hyvä suoritus.”
”Lehmäliikenteen normalisoituminen ja kierron toimiminen näin nopeasti ovat mielestäni erittäin hyvä suoritus.”
Hannu Hämäläinen
Hämäläisen mukaan siihen vaikutti useampikin asia. Parsilehmillä oli ollut talviulkoilumahdollisuus, joten ne olivat näin tottuneet liikkumaan ja kävelemään tosi hyvin. Rutinoituneet robottilypsylehmät olivat puolestaan esimerkkinä parsilehmille.
”Neljänä ensimmäisenä vuorokautena parsilehmät olivat vielä omana ryhmänään kuten omatkin lehmät. Sen jälkeen ryhmät yhdistettiin sillä ajatuksella, että parsilehmät ottavat mallia ja alkavat seurata robottilypsyyn tottuneita lehmiä, mikä myös toteutui.”
Puolen vuoden kuluttua käyttöönotosta lypsyssä oli jo lähes 160 lehmää, kun ummessa olleet lehmät ja tiineet hiehot tulivat poikimisten jälkeen mukaan tuotantoon. Jälkimmäisiä Hämäläinen oli etukäteen sekä ostanut että kasvattanut omasta karjasta.
Lypsypaikkoja navetassa on kaikkiaan 239, mutta kolmelle Lelyn A5:lle ja sen mukaiselle tuotannolle hän pitää optimikapasiteettina noin 180 lehmää eli 60 lehmää per robotti. Siihen päästäneen jo kesän aikana.
”Lopullisen eläinmäärän haarukoin sitä mukaa, kun lisään karjaa, jotta eläimistä saadaan optimituotos. A5 on nopea ja yhdellä robotilla pystyy varmaan lypsämään 65-70 lehmää, mutta haettavia ei silloin saa olla. Jos lehmiä ruuhkautuu liikaa robotille, lypsy tukkeutuu, mikä näkyy maitomäärässä.”
Lehmämäärän lisäystä tärkeämpää Hämäläinen pitääkin päivämaidon nostamista. Muutosvaiheessa lehmillä oli paljon eri stressitekijöitä ja lehmäkohtainen päivämaito laski 40 kilosta lähelle 30 kiloa. Nyt se on noussut jo päälle 35 kilon ja tavoitteena on päästä takaisin yli 40 kiloon.
”Uskon, että siihen päästään yhden poikimiskierron jälkeen”, Hämäläinen arvelee.
Huoltosopimus takaa toimintavarmuuden
Hannu Hämäläinen varasi etukäteen runsaasti aikaa navetan toiminnallisuuden ja automatiikan suunnitteluun. Tämä näkyi niin lypsyn, rehustuksen, lannanpoiston kuin kalustuksenkin laite- ja tarvikevalinnoissa.
Uuden navetan rakentamisen yhteydessä vanha lypsynavetta saneerattiin hiehoille ja vasikkala sijoitettiin entisen lypsyrobotin tilaan. Säteilylämmittimillä ja ilmastoinnilla on varmistettu vasikkalan hyvä ilmanlaatu hengitystieongelmien välttämiseksi.
Sekä uusi navetta että saneerattu vanha navetta ovat valmiina siinä muodossa kuin etukäteen suunniteltiin ja ovat olleet käytössä tämän jutun julkaisun aikana reilut puoli vuotta. Hämäläinen sanoo olevansa erittäin tyytyväinen navetan toiminnallisuuteen, sillä mitään muutettavaa ei ole ilmennyt.
”Eläintilassa porttien määrää on minimoitu, joten illalla ei tarvitse jäädä miettimään, jäikö joku portti auki. Aitojen välissä olevista väleistä pääsemme hyvin pujahtamaan ilman porttejakin”, hän havainnollistaa toiminnallisuutta yhdellä esimerkillä.
”Kun lehmiä ohjataan paikasta toiseen, portit ja lukkoparret toki mahdollistavat siirtämisen yksin, mutta yleensä se tehdään porukalla.”
Automatisointiin mieltyneen Hämäläisen tavoitteena navetan koneellistamisessa ja automatisoinnissa oli helpottaa rutiineja vaativia työvaiheita oman työmäärän keventämiseksi ja vapaa-ajan varmistamiseksi sekä työvoimatarpeen minimoimiseksi.
Hän sanoo saavuttaneensa automatisoinnilla ne hyödyt, joita hän etukäteen tavoittelikin. Koneet ovat kuitenkin aina koneita, joten hän halusi erityisesti panostaa niiden toimintavarmuuteen huoltosopimuksilla.
”Pidän tärkeänä, että oli mitä laitteita tahansa, niillä on huoltosopimus. Siitä joutuu tietysti maksamaan ylimääräistä, mutta laitehuoltaja tuntee parhaiten koneet ja tietää, mitä ne kulloinkin tarvitsevat. Tämä varmistaa aina niiden toimintavarmuuden”, hän perustelee.
Lelyn lypsy- ja ruokintarobotti hyvä valinta
Navetassa lypsää kolme Lelyn A5-lypsyrobottia. Valinta oli Hämäläisen mukaan varman päälle ratkaisu, sillä merkki oli ennestään tuttu ja lähellä on saatavissa hyvä huolto. Lisäksi uudet mallit ovat olleet jo niin pitkään markkinoilla, että ne on saatu toimintavarmoiksi.
Se on näkynyt myös käytännössä Maitomeren navetassa: lypsyrobotit ovat toimineet moitteetta ja niin isäntä kuin käyttäjätkin ovat olleet tyytyväisiä.
”Ylimääräisiä hälytyksiä ei ole laitteiden puolesta tullut, joten yöt on saanut nukkua rauhassa. Hälytyksiä on tullut ainoastaan omista sähkökatkoista, joiden jälkeen robotit on vain resetoitu”, hän havainnollistaa.
”Lypsyrobotin merkkivalinta oli erittäin hyvä”, hän kiittelee.
”Ylimääräisiä hälytyksiä ei ole laitteiden puolesta tullut, joten yöt on saanut nukkua rauhassa.”
Hannu Hämäläinen
Rehunvalmistuksen ja -jakamisen Hämäläinen ”ulkoisti” Lelyn Vector-ruokintajärjestelmälle. Myös sen toimintaan hän on ollut erittäin tyytyväinen, ja järjestelmän hyödyt havaitsi konkreettisesti myös navetassa vieraillut yhteistyökumppani.
”Hän oli hämmästynyt näkemästään. Erityisesti hän vaikuttui siitä, kuinka työtä ja aikaa säästyy ja ruokinta helpottuu, kun Vector tekee itse rehun koneita käynnistelemättä, ruokkii tarkasti reseptien mukaan jokaisen eläimen, käy haistelemassa rehun määrän ja työntää samalla sen eläinten ulottuville.”
”Itselleni ei jää tehtäväksi kuin huolehtia siitä, että keittiössä on riittävästi raaka-aineita”, hän naurahtaa.
Vectorille on ohjelmoitu eri ruokintaryhmille viisi reseptiä, joiden mukaan rehu jaetaan sekä nuorkarjalle vanhassa navetassa että lypsylehmille uudessa navetassa. Järjestelmä on toiminut ulkotilassa navettojen välissä talvikeleissäkin, kun betoniin asennetut vastukset ovat pitäneet reitin sulana.
”Apevaunuilla aikaa menisi enemmän, kun vaunun joutuisi välillä ajamaan tyhjäksi ennen uuden satsin tekemistä. Vectorin sähkökin tulee edullisemmaksi kuin apevaunun käytöstä aiheutuvat polttoainekustannukset.”
Hämäläinen laskee säästäneensä noin sata tuhatta euroa sijoittamalla rehukeittiön jo olemassa olevaan rakennukseen eli vanhan kylmäilmakuivurin paikalle uuden rakennuksen sijaan.
Vanhaan navettaan sijoitetussa vasikkalassa ruokintakäytävä sijoitettiin toisin päin, jotta Vector pääsi kääntymään.
Lantarobotti puhdistaa sivukäytävätkin
Lannanpoistosta huolehtii kolme Lelyn Collector-lantarobottia. Hämäläisen perusteet niiden hankinnalle olivat lantakäytävien pysyminen puhtaina ja eläinten sorkkien pysyminen kuivina.
”Kun isoissa navetoissa sivukäytävät ovat leveitä, robotti puhdistaa nekin. Raappanavetassa sivukäytävät on kolattava raapalle, jos lattia ei ole ritiläpohjalla”, hän huomauttaa.
Täysin ilman kolaamista ei Hämäläinenkään pääse. Robottikopin aitojen välissä oleva kiinteä lattia on kolattava.
”Jos olisi halunnut puhdistamisesta täydellisen helppoa, ritilälattia olisi pitänyt tehdä kiertämään robottikopin, jolloin lanta putoaisi ritilästä läpi siellä, minne robotti ei pääse. Kuilujen rakentaminen olisi kuitenkin lisännyt kustannuksia.”
Lantarobotit tyhjentävät lannan navetan päädyssä olevaan kaivoon, jossa erotetaan separoitavaksi se määrä lantaa, joka käytetään kuivikkeena. Järjestelmä ja separointi ovat toimineet moitteetta ja parsipedeissä käytettävä kuivike on laadultaan sellaista kuin pitääkin.
Olemme seuranneet kolmiosaisen sarjan artikkeleissa Maitomeri oy:n navetan valmistumista, käyttöönottoa ja kuinka navetta ja sen tekniikka ovat toimineet ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Sarjan aiemmat artikkelit löydät tästä:
